Palvelut ja työnohjaukset

Työnohjaus

Työnohjaus on oman työn tutkimista, kehittämistä ja arviointia. Oman työn ja työyhteisön kehittämisvälineenä työnohjaus perustuu kokemukselliseen oppimiseen ja sen keskeinen menetelmä on keskustelu.

Yhteisötyönohjaus

Yhteisötyönohjauksen kohteena on koko työyhteisö. Ohjaaja auttaa työyhteisöä sen perustehtävän toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Työnohjauksen tehtävänä on tukea työyhteisöä kommunikaation kehittämisessä, ongelmien ratkaisemisessa, konfliktien käsittelyssä ja päätöksenteossa sekä tukea työssä jaksamista.

Ryhmätyönohjaus

Ryhmätyönohjaukseen osallistuvat yleensä saman ammatin tai toimialan työntekijät. Oppiminen tapahtuu ryhmäläisten työkokemuksia ja ryhmän vuorovaikutusprosesseja tutkimalla.

Esihenkilöiden työnohjaus

Esihenkilön oma osaaminen ja jaksaminen vaikuttaa koko työyhteisön ilmapiiriin ja hyvinvointiin. Jotta esihenkilö voi johtaa menestyksekkäästi työyhteisöään ja työntekijöitään, on hänen osattava johtaa itseään.

Yksilötyönohjaus

Työnohjaus vahvistaa omaa ammatillista identiteettiä käymällä lävitse omaan työhön ja työrooliin liittyviä kokemuksia sekä tunteita. Työnohjaus tukee ongelmaratkaisu-, vuorovaikutus- ja päätöksentekotaitoja, itsetuntemusta sekä henkilökohtaista työssä jaksamista.

Tapaustyönohjaus

Tapaustyönohjaus on tarkoitettu erityisesti terveydenhuollossa työtä tekeville työntekijöille ja työryhmille. Tavoitteena on löytää uutta näkökulmaa työnohjaukseen tuotuihin asiakas- tai potilasesimerkkeihin yhteisen pohdinnan kautta. Työnohjaajan rooli on tapaustyönohjauksessa konsultatiivinen. Kaikilla tapaustyönohjausta antavilla työnohjaajillamme on terveydenhuollon peruskoulutus, psykoterapeutti- ja/tai työnohjaajakoulutus sekä pitkä kokemus kliinisestä työstä.

Fasilitointi

Fasilitoinnin tarkoitus on auttaa yksilöä, ryhmää tai yhteisöä määrittelemään ja saavuttamaan tavoitteensa. Fasilitaattorin rooli on ulkopuolisen ja puolueettoman asiantuntijan rooli. Hän ei käytä valtaa, ei osallistu päätöksentekoon eikä ota kantaa sisällöllisiin kysymyksiin. Sen sijaan hänen tehtävänsä on avittaa asiakkaita vuorovaikutuksessa, erityisesti keskusteltaessa vaikeista asioista, päätöksenteossa, ristiriitojen ja konfliktien ratkaisemisessa sekä rajojen hallinnassa. Fasilitaattori havainnoi mainittuja prosesseja ja väliintuloillaan auttaa asiakkaitaan näkemään kuinka he toiminnallaan vaikuttavat toisiinsa, keskinäisiin suhteisiinsa tai toimintansa tuloksiin. Fasilitaattori on ennen kaikkea kommunikaation ja vuorovaikutuksen asiantuntija. Hän auttaa asiakkaitaan esimerkiksi

• keskustelemaan ja arvioimaan tarpeitaan ja laatimaan suunnitelmia niiden toteuttamiseksi
• käyttämään aikaansa tehokkaasti ja tekemään päätöksiä, joihin kaikki voivat sitoutua
• pysymään asiassa
• tutkimaan omia prosessejaan ja korjaamaan niitä tarvittaessa
• tunnistamaan omia uskomuksiaan, oletuksiaan ja johtopäätöksiään sekä testaamaan niitä
• antamaan ja vastaanottamaan keskinäistä palautetta yhteistyötä ja luottamusta vahvistavalla tavalla

Konsultaatiot

Suomen YhteisöAkatemian asiantuntijat ovat prosessikonsultaation asiantuntijoita. Prosessikonsultointi voi olla ryhmän tai organisaation toimintaan, jäsenten vuorovaikutukseen, tiimien yhteistyöhon ja ihmissuhteisiin kohdistuvaa kehittämistä tai ongelmien ratkaisemisessa avittamista.

Kriisikonsultaatio

Kriisikonsultaation lähtökohtana on, että kohdeorganisaatiossa on painettu kriisinappia. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminnassa on havaittu siinä määrin vakavia häiriöitä, ettei haluta jatkaa nykyiseen malliin. Häiriön syitä, mekanismeja tai edes kaikkia vaikutuksia ei välttämättä tunneta.

Kriisikonsultaatiossa paneudutaan konsultin ja kohdeorganisaation yhteistoimin selvittämään, mistä kriisissä on kyse. On ymmärrettävä kriisin syntytapa ja kriisiä ylläpitävät tekijät. On myös kuvattava se, millaisin eri tavoin kriisi käytännössä ilmenee ja mitä ovat vaikutukset.

Kohdeorganisaation johto on konsultin toimeksiantaja. Konsultti johtaa kriisikonsultaatioprosessia laatimansa ja johdon hyväksymän toimintasuunnitelman mukaan ja raportoi kohdeorganisaation johdolle. Tämän työn perusteella kohdeorganisaatiossa muodostuu pätevä ja luotettava kuva siitä, mistä kriisissä on kyse eli mistä kenkä puristaa.

Tämä työvaihe voi olla tiivis ja lyhyt, jos ongelma on kapea-alainen eikä ulotu laajalle kohdeorganisaatiossa. Laaja ja pitkään kehittynyt kriisi edellyttää perusteellisempaa paneutumista.

Kriisikonsultaatio voi sisältää myös toimenpiteet kriisin purkamiseksi. Konsultti tekee ehdotuksen toimenpideohjelmaksi yhteistyössä kohdeorganisaation johdon kanssa. Toimenpideohjelma voi sisältää monenlaisia elementtejä riippuen kriisin luonteesta. Konsultti johtaa toimenpiteiden toteutusta ja raportoi kohdeorganisaation johdolle.

Kriisikonsultaatio auttaa työyhteisöjä, jotka ovat esimerkiksi yritysmuutosten, johtajuuteen liittyvien ongelmien, henkilöstöongelmien tai työkulttuurin toimimattomuuden vuoksi vaikeassa tilanteessa.

Kriisikonsultaatiossa konsultin ote työskentelyyn on työnohjaukseen nähden keskeisempi.

Systeeminen yhteisökartoitus

Suomen YhteisöAkatemia on erikoistunut yhteisöjen systeemiseen ilmapiirin ja yhteistyön kartoituksiin. Systeemisellä kartoituksella tuotetaan kokonaiskuva yhteisöstä sekä yksittäisten jäsenten toiminnan vaikutuksista mahdollisten ongelmien tai ristiriitojen syntyyn ja säilymiseen.

Systeeminen kuva paljastaa kuinka ihmiset rakentavat yhteisöä, johon on ilo lähteä aamuisin tai yhteisöä, joka päivittäin stressaa ja turhauttaa näkemättä omaa panostaan lopputuloksen aikaansaamisessa.

Systeeminen yhteisökartoitus on vahva väline positiivisen muutoksen käynnistämiselle.