Joskus elämässä on tilanteita, vaiheita tai pidempiäkin aikoja, jolloin tuntuu, että mikään ei oikein onnistu. Ei välttämättä ole isoja vastoinkäymisiä kuten vakavaa sairastumista, mutta tuntuu, että oma ajattelu ja toiminta ei riitä elämän ja arjen haasteisiin. Pesukone särkyy uudestaan juuri kun olet pesemässä isoa lakanapyykkiä. Tai olet ottamassa töissä puheeksi hankalaa asiaa, jota olet miettinyt jo viikkoja ja puolet porukasta onkin poissa. Milloin on intoa ja rohkeutta uuteen yritykseen? Vaikka ”yrittänyttä ei laiteta”, niin jossain vaiheessa epäonnistumisia ei vain pysty ottamaan vastaan asenteella ”tämä on vain elämää” tai ”kyllä se siitä”. Olo tuntuu tukalalta.

Mikä siis avuksi? Ei välttämättä mitään erikoista. Yleensä aika hoitaa elämän ylämäet vähintään tasamaaksi ja jossain vaiheessa myös iloiseksi viiletykseksi myötämäkeen. Useimmiten meillä on motivaatiota uusiin yrityksiin. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii tiedon ja taidon lisäksi tahtoa, sitkeyttä ja uskoa omaan itseen. ”Periksi ei anneta” toimii rajoitetusti, ei kuitenkaan loputtomiin.

Omien tavoitteiden, suorittamisen ja onnistumisen lisäksi, myös niitä varten, tarvitsemme toisia ihmisiä. Usein tuo tärkeä ihminen on perheenjäsen, joskus myös työtoveri, naapuri tai satunnainen tuttava. Yksin ei kannata jäädä. Jos hankala olo jatkuu pidempään, yhteydenotto esim. työterveyshuollon ammattilaisiin on hyvä vaihtoehto.

Läheiset ihmiset, luonto ja liikunta ovat itselleni hyvä lääke elämän eteen tuomiin hankaluuksiin ja niistä johtuvaan hetkelliseen alakuloon. Puhutaan ja kuunnellaan toisiamme. Ollaan toisiamme varten.

Anne Ylönen

© Anne Ylönen,Suomen Yhteisöakatemia Oy. Kaikki oikeudet blogissa kirjoitettuun materiaalin ovat kirjoittajalla ja Suomen Yhteisöakatemia Oy:llä.

Blogin materiaalia voidaan käyttää muissa sähköisissä ja painetuissa julkaisuissa, edellyttäen, että niissä mainitaan ”Copyright © Anne Ylönen, Suomen Yhteisöakatemia Oy 2015” sekä lisätään linkki www.sya.fi