Perjantaina 25.1.2019 Valvira määräsi englantilaisen sijoittajan omistaman Esperi Caren hoivakoti Ulrikan keskeyttämään toimintansa. Yhden asiakkaan epäillään kuolleen viime syksynä hoitovirheiden vuoksi. Samassa hoivakodissa oli jouduttu kolme asiakasta siirtämään terveyskeskushoitoon tai kuntoutusosastolle. Esperi Caren muillakin paikkakunnilla kuten Muuramessa, Lahdessa ja Porvoossa toimivissa hoivakodeissa on todettu vakavia laiminlyöntejä ja puutteita. Myös Valvira on saanut viestejä ongelmatapauksista kymmenistä eri yksiköistä.

Useimmissa tapauksissa syynä on ollut henkilökunnan riittämättömyys suhteessa asiakkaiden kuntoon ja vaativuuteen. Toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni lupaa HS:n haastattelussa henkilöstömäärän kasvattamista ja vakinaistamista tilanteen korjaamiseksi. Nyt henkilökunnan viestit otetaan vakavasti, lupaa Aarnio-Isohanni.

Herää kuitenkin kysymys, mikä esti toimitusjohtajaa puuttumasta esille nousseisiin ongelmiin heti, kun sai niistä kuulla? Hän selittää asiaa vetoamalla henkilöstöltä tulleisiin hiljaisiin viesteihin, jotka nyt otetaan vakavasti! Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan työnantaja ei pyrkinyt tosissaan korjaamaan tilannetta, vaan otti esimerkiksi ongelmista viranomaisille valittaneen työntekijän kuultavaksi. Mahtoiko tässä ongelma olla työnantajan kuulossa vai työntekijän hiljaisessa äänessä, kun korjauksia ei tehty. Korjauksiin eivät johtaneet myöskään kantelut kunnalle, viranomaisille tai luottamusmiehen kautta liittoon. (HS 27.1.)

Esperi Caren tapaus lienee vain jäävuoren huippu. Myös Attendon ja Mehiläisen hoivakodeissa on törmätty Tehyn johtavan lakimiehen Vappu Okkerin mukaan vastaaviin ongelmiin (HS 27.1.). Tämä ei tarkoita, että julkisen hallinnon alaiset hoivakodit olisivat ongelmattomia.

Korjaako sote hoiva-alalla havaitut ongelmat? Hallituksen maalailemat visiot kilpailuttamisesta keinona hoidon laadun parantamiseksi vaikuttavat enemmän utopialta kuin uskottavilta. Kilpailutushan näyttää toimivan pikemminkin päinvastaiseen suuntaan. Pääministeri Sipilä uskoo puolestaan maakuntamallin tehostavan valvontaa, kun palvelun järjestäminen siirtyy maakunnan vastuulle. Tähän saakka valvonnan ja hallinnon siirtäminen hierakisesti ja alueellisesti kauemmas toteutuksesta ei ole johtanut toiminnan tehostumiseen tai tehokkaampaan laadun valvontaan. Varmimmin se nostaa kustannuksia kuten uusimmat tiedot kuntaliitosten vaikutuksistakin paljastavat (Ylen selvitys, 2017).

Aiheeseen liittyvät ajankohtaiset koulutukset:
– Avaimet yhteisölliseen johtamiseen
– YhteisöAkatemian johtamisen koulutukset

Kari Murto

© Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy. Kaikki oikeudet blogissa kirjoitettuun materiaalin ovat kirjoittajalla ja Suomen Yhteisöakatemia Oy:llä.

Blogin materiaalia voidaan käyttää muissa sähköisissä ja painetuissa julkaisuissa, edellyttäen, että niissä mainitaan ”Copyright © Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy 2019” sekä lisätään linkki www.sya.fi