Jos haluat lisätä konflikteja ihmissuhteissasi tai työpaikallasi, vahvistaa toisten suojautumista, murentaa keskinäistä luottamusta tai olla oppimisen esteenä, määrittele tavoitteet, ongelmat ja niiden ratkaisut yksipuolisesti. Pyri myös toteuttamaan ne silloinkin, jos toiset ovat erimieltä, voita-älä häviä -ajatuksella. Lähde siitä perusoletuksesta, että sinä olet oikeassa ja ne, jotka ovat kanssasi eri mieltä ovat väärässä. Kanssasi eri mieltä olevat eivät ymmärrä tilannetta ja heidän motiivinsakin ovat kyseenalaiset. Usko, että sinä ymmärrät tilanteen ja sinulla on puhtaat motiivit. Pyri siis toteuttamaan omia näkemyksiäsi, äläkä paljasta niitä omia ajatuksiasi ja kielteisiä tunteitasi, jotka voisivat vaarantaa tavoitteesi saavuttamisen.

Nämä edellä kuvaamani ajattelu- ja toimintamallit perustuvat yhdysvaltalaisten professorien ja organisaatiotutkijoiden Chris Argyriksen (Harvard) ja Donald Schönin (MIT) vuosikymmenten kuluessa tekemiin tutkimuksiin ja heidän kehittämäänsä oppimisen ja toiminnan teoriaan. He kutsuvat edellä kuvaamani ajattelu- ja toimintatapaa yksikehäiseksi malliksi, mikä on jokaisen ihmisen varhaislapsuudestaan saakka sisäistämä malli. Samaa mallia noudattaa toiminnassaan suuri enemmistö ihmisistä, organisaatioista ja valtionhallinnoista.

Kun konfliktit kärjistyvät ja luottamus menetetään, osapuolet pitävät siitä toisiaan vastuussa. He eivät pysty havaitsemaan eivätkä tunnistamaan omaa osuuttaan konfliktien kehittymisessä. Omista puhtaista motiiveistaan osapuolet ovat sen sijaan tietoisia. Kun lopputulos ei osoittaudu toivotuksi, on se helppo nähdä toisen osapuolen syyksi ja selittää heidän kyseenalaisilla motiiveillaan. Molemmat osapuolet ovat vakuuttuneita toistensa vastuusta ongelman pahentamisessa.

Suomen hallituksen toiminnassa näyttäisi olevan paljon yksikehäisyyden piirteitä. Hallitus määritteli yksipuolisesti Suomen taloutta koettelevat ongelmat, tavoitteet ja strategian niiden korjaamiseksi. Työmarkkinajärjestöille annettiin tilaisuus esitellä vaihtoehtoisia keinoja annetun tavoitteen toteuttamiseksi. Hallitus teki myös pakkolaeilla uhkaamalla selväksi, että se tulee ”voittamaan”, jos työmarkkinajärjestöt eivät sitoudu tavoitteeseen tai löydä hallituksen hyväksymiä vaihtoehtoisia keinoja sen toteuttamiseen.

Kuten Argyriksen ja Schönin teoria ennustaa hallituksen yksikehäinen toimintatapa herätti välittömästi ja herättää edelleen erittäin voimakasta vastarintaa paitsi ammattiyhdistyskentällä, myös laajalti poliittisissa ryhmissä ja väestössä kokonaisuutena. Näin siitä huolimatta, että enemmistö ymmärtää Suomen talouden ongelmat ja myöntää korjausten tarpeen.

Entä vaihtoehdot? Argyriksen ja Scnönin teoriassa on myös kaksikehäisen toiminnan malli. Jos haluat rakentaa keskinäistä luottamusta, saada aikaan sisäistä sitoutumista päätöksiin ja vähentää toisen osapuolen defensiivisyyttä, ongelmat, ratkaisut ja tavoitteet on määriteltävä yhdessä eri intressiryhmien kanssa. Samoin strategiat niiden toimeenpanemiseksi ja menetelmät vaikutusten arvioimiseksi. Erityisen hyödyllinen kaksikehäinen malli on vaikeissa ongelmatilanteissa, jossa Suomikin tällä hetkellä on. Hallituksella on edelleen vaihtoehto tarjolla.

Kari Murto

© Kari Murto,Suomen Yhteisöakatemia Oy. Kaikki oikeudet blogissa kirjoitettuun materiaalin ovat kirjoittajalla ja Suomen Yhteisöakatemia Oy:llä.

Blogin materiaalia voidaan käyttää muissa sähköisissä ja painetuissa julkaisuissa, edellyttäen, että niissä mainitaan ”Copyright © Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy 2015” sekä lisätään linkki www.sya.fi