Tavallinen aamu Möttösen perheessä. Isä on töihin lähdössä ja luvannut viedä poikansa samalla kouluun.

Isä: ”No niin lähdetäänpäs nyt kouluun!”
Poika: ”Mä en lähde! Koulu on ihan paska paikka!”
Isä: ”Kyllä sinun on nyt lähdettävä. Kaikkien on käytävä koulua, vaikka se ei aina niin mukavaa olisikaan. Tulehan nyt, meillä on jo kiire!”

Isä voi kyllä saada tahtonsa perille, mutta pojan ongelma ja tunteet jäävät käsittelemättä. Se jättää särön isän ja pojan väliseen suhteeseen ja keskinäiseen luottamukseen.

Luottamuksen ja keskinäisten suhteiden kannalta vaihtoehtona olisi reagoida empaattisesti pojan tunteisiin, ottaa tunne vastaan ja sanoittaa se. Tämä auttaisi keskustelemaan myös tunteiden taustalla olevista ongelmista.

Isä: ”No niin lähdetäänpäs nyt kouluun!”
Poika: ”Mä en lähde! Koulu on ihan paska paikka!”
Isä: ”Sinä et haluaisi lähteä kouluun. Mikä sinua harmittaa? Onko siellä tapahtunut jotain ikävää?”

Toisen käyttäytymisen takana olevan tunteen kuuleminen ei ole helppoa silloin, kun hänen käyttäytymisensä on ristiriidassa omien arvojen kanssa. Arvomme ovat meille itsestään selviä ja ohjaavat odotuksiamme toisia kohtaan. Silloin kun heidän toimintansa on ristiriidassa arvojemme ja odotustemme kanssa, se saattaa herättää vahvoja tunteita ja laukaista automaattisen reaktion: ”Kyllä sinun on nyt lähdettävä. Kaikkien on käytävä koulua …”. Näin reagoimme asiaan, mutta sivuuttaessamme toisen tunteet ongelmat jäävät selvittämättä.

Tällaisia tilanteita tulee ihmissuhteissa usein. Yllättävissä tilanteissa ei aina ole aikaa niiden perusteelliseen käsittelyyn. Jos pystymme empaattiseen tunteen kuunteluun välittömässä tilanteessa, asiaan on helpompi palata myös myöhemmin. Esimerkin tapauksessa isä voisi vaikkapa ehdottaa pojalleen: ”Voitaisiinko jutella tästä vielä illalla kaikessa rauhassa?”

Kari Murto

Lähteenä olen käyttänyt Malcom Gladwell`in kirjaa Blink. The Power of Thinking Without Thinking.

© Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy. Kaikki oikeudet blogissa kirjoitettuun materiaalin ovat kirjoittajalla ja Suomen Yhteisöakatemia Oy:llä.

Blogin materiaalia voidaan käyttää muissa sähköisissä ja painetuissa julkaisuissa, edellyttäen, että niissä mainitaan ”Copyright © Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy 2016” sekä lisätään linkki www.sya.fi