Defusing – työssä syntyneen psyykkisen kuormituksen välittömänä huoltona

Suomessa on kansainvälisestikin tarkastellen kattava ja laadukas psykososiaalisen tuen ja ensiapupalveluiden kunnallinen verkosto. Tuota verkostoa täydentää mm. työterveyshuollon piirissä kehitetty ja kehitteillä oleva ensiapupalveluverkosto työelämän tarpeisiin. Viime vuosien surulliset tapahtumat ovat osoittaneet, että myös isompien traumaattisten tapahtumien psyykkinen ensiapu toimii meillä suhteellisen hyvin. Tällä hetkellä huomio kohdistetaan erityisesti siihen, että psyykkisen ensiavun jälkeen tarvittava jatkoapu kytketään huolellisesti mukaan.

Kun edellä tarkoitettuja psyykkisestikin traumatisoivia tapahtumia sattuu, jo minuuttien kuluttua ensimmäiset auttajat ovat myrskyn silmässä tekemässä työtään. He ovat hätäkeskuksen, pelastuslaitoksen, poliisin, sairaankuljetuksen sekä päivystyksen väkeä. He ottavat vastaan kaikkein pahimman. Tätä ensimmäistä vaihetta seuraa myös minuuttien tai ensimmäisten tuntien aikana omaisten ja läheisten hätä, jonka joutuvat vastaan ottamaan edellä mainittujen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä seurakuntien työntekijät, joiden tehtävänä on auttaa ja tukea onnettomuuden kohdanneiden läheisiä selviytymään pahimmasta ja saamaan toipumista alkuun.

Perinteisesti on ajateltu, että ihmisten rankimmissa tilanteissa työskentelevät ammattilaiset ”vain tekevät työtään” ja että niissä mieleen ja kehoon tunkeutuva psyykkinen kuormitus kuuluu ammatin luonteeseen ja että ”sen ei pidä antaa vaikuttaa”. On myös ajateltu, että jos ihmisten äärimmäinen hätä häiritsee auttajan mielenrauhaa, asetetaan asianomaisen soveltuvuus alalle kyseenalaiseksi. – Onneksi tällainen ajattelutapa on väistymässä hyvää vauhtia.

Tutkimukset ovat osoittaneet vääjäämättömästi, etteivät auttajatkaan ole ”immuuneja” rankasti traumatisoivan tapahtuman vaikutuksille. Esimerkiksi kansainvälisten tutkimusten mukaan on todettu, että traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) esiintyvyys väestön keskuudessa on keskimäärin 4%:n luokkaa. Pelastuslaitosten ammattilaisten keskuudessa vastaava luku vaihtelee 14-17%:n välillä.

Näiden auttajatahojen piirissä ollaan havahduttu ja havahtumassa tarpeeseen purkaa työn yhteydessä muodostuvaa psyykkistä kuormitusta. Toki on tiedossa, että aina on jotenkin spontaanisti yritetty saada rankat tapahtumat pois mielestä. Valitettavasti tutkimukset osoittavat, ettei tässä ole oikein onnistuttu.

Nyt huomataan yhä selvemmin, että myös ammattilainen ihminen tarvitsee huoltoa – aivan kuten sairaankuljetuksen ambulanssit tai palomiesten varusteet sotkuisen keikan jälkeen. Tämä huolto kuuluu osaksi normaalia työtä ja sitä varten on olemassa omat menetelmänsä. Kyse on myös selkeästi havaitusta työterveysuhasta. Työnhän ei pidä aiheuttaa terveydellistä haittaa. Alan tutkijat kutsuvat psyykkisen kuormituksen kasaantumisen aiheuttamaa vaivaa ammattitaudiksi.

Kun olen kouluttanut näiden alojen ammattilaisia psyykkisen kuormituksen purkamisen menetelmiin, olen toistuvasti havainnut vaikeuksia saada tarpeellinen ensiapu sopimaan käytännön arkipäivään. Jos tapahtuu somaattinen loukkaantuminen työssä, ensiapuun hakeudutaan välittömästi. Se on rakennettu systeemin sisään. Siihen on varauduttu. Psyykkisen kuormituksen tarvitsemaan ensiapuhuoltoon ei vielä ole totuttu eikä siihen ole varauduttu.

Ilokseni olen huomannut, että selkeä herääminen on tapahtunut. Psyykkisen huollon ensiavun keskeinen menetelmä on välitön purkaminen eli defusing. Rankkaan työtapahtumaan osallistunut ryhmä kokoontuu saman työvuoron kuluessa purkamaan kuormitusta omasta organisaatiosta olevan, koulutetun ohjaajan vetämänä. Tällaisten ohjaajien koulutus on nyt vilkasta. Ohjaajien koulutuksen yhteydessä paneudutaan myös siihen, miten purkusysteemi saadaan istutetuksi ja juurtumaan yhdeksi käytännön ylläpidon ja huollon osaksi.

Lopuksi haluan vielä huomauttaa eräästä asiasta. Olen puhunut tässä ensiavusta. Joskus ensiapu riittää – aivan kuin somaattisenkin ongelman yhteydessä. Aina se ei kuitenkaan riitä. Siihen on monia syitä. Jos kuormitus tuntuu jatkuvan välittömän purkamisen jälkeenkin haitaten jokapäiväistä elämää, on jatkoapu paikallaan. Siitä on hyvä neuvotella myös työterveyshuollon kanssa.

Aiheeseen liittyvät ajankohtaiset koulutukset:
– Debriefing-ohjaajakoulutus
– Defusing-ohjaajakoulutus
– YhteisöAkatemian kriisikoulutukset

Jukka Jylhä

© Jukka Jylhä, Suomen Yhteisöakatemia Oy. Kaikki oikeudet blogissa kirjoitettuun materiaalin ovat kirjoittajalla ja Suomen Yhteisöakatemia Oy:llä.

Blogin materiaalia voidaan käyttää muissa sähköisissä ja painetuissa julkaisuissa, edellyttäen, että niissä mainitaan ”Copyright © Jukka Jylhä, Suomen Yhteisöakatemia Oy 2013” sekä lisättynä linkki www.sya.fi