Antti Kärnä (2012) on tutkinut väitöskirjassaan koulukiusaamista ja siihen vaikuttamista. Tulokset vahvistavat terapeuttisen yhteisön ja yhteisökasvatuksen toteutuksessa saatuja kokemuksia ja tutkimustuloksia vertaisryhmän vaikutuksesta epäsosiaaliseen käyttäytymiseen ja kiusaamiseen.
Vertaisryhmän jäsenet voivat olla kannustajan, vetäytyjän tai uhrin puolustajan rooleissa. Kiusaaja pyrkii toiminnallaan osoittamaan voimaa, hankkimaan valtaa ja asemaa vertaisryhmässä. Oppilaiden kanssa keskustelemalla ja käsittelemällä yhdessä tapahtuneita kiusaamisia voidaan luoda luokkaan ja kouluun kiusaamisen vastaista normistoa ja asennetta, millä tuetaan oppilaiden keskinäistä empaattisuutta ja ehkäistään kiusaamista.
Välittömissä kiusaamistilanteissa uhria tukevan ja puolustavan käyttäytymisen vaatiminen oppilailta sivusta seuraamiseen sijaan on tehokas tapa katkaista kiusaamisen kierre alkuunsa. Vaikka opettajat ja aikuiset ovat viimekädessä vastuussa oppilaiden fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta ja heillä on valvontavelvollisuus, kiusaaminen jää heiltä useimmiten havaitsematta.
Kiusaamisen vastaisessa ohjelmassa, KiVassa on nimenomaan pyritty vaikuttamaan, että sivusta seuraavien oppilaiden käyttäytyminen muuttuisi uhria tukevaksi ja puolustavaksi. Interventiot kohdistetaan kaikkiin oppilaisiin ja välittömissä kiusaamistapauksissa paikalla olleisiin oppilaisiin. Koulukiusaamisen nollatoleranssi on ainut hyväksyttävä tavoite!
Kärnä, A. 2012: Effectiveness of the KiVa Antibullying Program. – Turun yliopiston © Kari Murto,Suomen Yhteisöakatemia Oy. Kaikki oikeudet blogissa kirjoitettuun materiaalin ovat kirjoittajalla ja Suomen Yhteisöakatemia Oy:llä. Blogin materiaalia voidaan käyttää muissa sähköisissä ja painetuissa julkaisuissa, edellyttäen, että niissä mainitaan ”Copyright © Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy 2014” sekä lisätään linkki www.sya.fi
julkaisuja/Annales universitatis Turkuensis, sarja B:350, 48
Kommentoi aihetta...