Tuoreiden työkykyä ja työuupumusta koskevien tutkimusten mukaan 25-55 -vuotiaista joka neljännellä on riski tai Yhtä moni kärsii työuupumuksesta. Merkittäviä tekijöitä työuupumuksessa ovat työn vaatimukset ja sisällöt. Uupumus näyttäytyy väsymyksenä ja kyynisyytenä. Britanniassa kokeiltiin työviikon lyhentämistä neljään päivään. Tulosten mukaan työntekijät voivat paremmin ja tuottavuus kasvoi. Robert Karasek tutki 90-luvulla työn psyykkisen vaativuuden ja työn hallinnan vaikutusta työntekijöiden terveyteen. Hänen johtopäätöksensä oli, että työn hallinnan kokemus ehkäisee työn kuormituksen haittoja. Hallinnalla tarkoitetaan työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työn tavoitteisiin, suunnitelmiin ja toteutukseen. Hyväksi koettu työn hallinta on yhteydessä työtyytyväisyyteen, työhön sitoutumiseen, työmotivaatioon, vähäisiin poissaoloihin ja vähäiseen halukkuuteen vaihtaa työpaikkaa. Suomessa Jussi Vahtera on kollegoineen saanut tutkimuksissaan samansuuntaisia tuloksia esimerkiksi Raision kaupungin henkilökuntaa koskevassa tutkimuksessaan.

Edellä esitetyissä tutkimustuloksissa työkykyyn ja -uupumukseen vaikuttava tekijä on työn hallinta eli työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työnsä tekemiseen. Kysymys on silloin yhteistyöstä ja työyhteisöstä, joka voidaan nähdä työntekijän ja työn tulosten väliin tulevana tekijänä. Jos ihminen kokee työyhteisönsä ilmapiirin huonona, yhteistyön toimimattomana ja henkilöstön klikkiytyneenä, kuluttaa se hänen energiaansa, vie työmotivaatiota ja jaksamista sekä ehkäisee luovuutta. Vaikutukset näkyvät myös työn tuloksissa: määrällisenä ja laadullisena alisuorituksena, poissaolojen määränä sekä henkilöstön vaihtuvuutena. Hyväkään työyhteisö ei ole ongelmaton. Sielläkin on ristiriitoja, mutta ne uskalletaan ja osataan ottaa puheeksi ja ratkaista, Ilmapiirin kokeminen on yhteisön kuumemittari. Jos henkilöstö kokee ilmapiirin hyväksi ja turvalliseksi, töihin on mukava tulla. Silloin kokee itsensä hyväksytyksi ja arvostetuksi. Työmotivaatio on vahva ja luovuus pääsee oikeuksiinsa, jos ei tarvitse pelätä epäonnistumista tai virheitä, kun ne otetaan oppimisen mahdollisuuksina eikä moitteen aiheena. Hyvä työyhteisön ilmapiiri näkyy myös työn tuloksissa, määrässä, laadussa ja taloudessa.

Miten parantaa työyhteisön ilmapiiriä? Tarvitaan yhteistyötä, vuorovaikutusta ja kommunikaatiota: vertikaalisti johto, esihenkilöt, työntekijät, asiakkaat sekä horisontaalisesti työryhmät, tiimit, yksiköt keskenänsä. Miten vuorovaikutusta ja kommunikaatiota sitten parannetaan? Ymmärtämällä ensin mistä siinä on kysymys. Hyvä kommunikaation tunnusmerkkejä ovat läpinäkyvyys, aito uteliaisuus ja systeemisyys. Läpinäkyvyys tarkoittaa, että ilmaisemme omat intressimme, huolemme ja tunteemme verbaalisesti, mikä ehkäisee kuulijoita tekemästä vääriä tulkintoja. Aito uteliaisuus on kiinnostusta toisten mielipiteistä ja niiden taustalla olevista intresseistä kuten toiveista tai huolista. Vilpitöntä yritystä ymmärtää toisen ihmisen näkökulmaa. Sen sijaan, että tekisin vain tulkintoja omassa mielessäni, teen kysymyksiä ymmärtääkseni hänet oikein. Systeemisyys tässä tarkoittaa kykyä tutkia ja olla avoin sille, olenko ehkä toiminnallani osa ongelmaa vai sen ratkaisua.

Kari Murto

Aiheeseen liittyvät ajankohtaiset koulutukset:
• Yhteisöllinen työkykyjohtaminen
• Johtamisen koulutukset

© Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy. Kaikki oikeudet blogissa kirjoitettuun materiaalin ovat kirjoittajalla ja Suomen Yhteisöakatemia Oy:llä.Blogin materiaalia voidaan käyttää muissa sähköisissä ja painetuissa julkaisuissa, edellyttäen, että niissä mainitaan ”Copyright © Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy 2023” sekä lisätään linkki www.sya.fi