Olemme joutuneet kohtaamaan paljon muutoksia. Resilienssimme – kestävyytemme, joustavuutemme ja palautumiskykymme on ollut kovilla. Muutokset ja vaikeat tilanteet kuormittavat kaikkia mutta se, miten pääsemme eteenpäin, miten suhtaudumme erilaisiin tilanteisiin, on yksilöllistä.

Resilienssillä on monta määritelmää, tieteenalasta riippuen. Fysiikassa resilienssi tarkoittaa materiaalin kimmoisuutta ja iskunkestävyyttä. Yksilöiden resilienssi liittyy etenkin voimakasta stressiä aiheuttaviin tilanteisiin ja tapahtumiin ja niissä tai niistä sopeutumiseen. Organisaatioiden ja työyhteisöjen resilienssiä tarvitaan muutoksista ja kriiseistä selviytymiseen.

Vastoinkäymiset ovat osa ihmisen elämää. Joudumme tekemisiin erilaisten stressaavien tilanteiden, työasioiden ja elämänvaiheiden kanssa. Resilienssiä voi kuka tahansa oppia ja kehittää. Se on käyttäytymistä, ajattelua ja toimintaa. Resilienssiä omaavilla yksilöillä ja ryhmillä on päättäväisyyttä hallita toimintaansa ja tavoitteitaan myös silloin, kun olosuhteita ei voi hallita. Yleisesti voisi sanoa, että resilienssi on taitoa kohdata ja hallita muutoksia; olla muutoksessa kestäviä ja pystyä toipumaan. On hyvä muistaa, että resilienssi ei ole vain vastustuskykyä stressille, ei myöskään persoonallisuuden piirre tai pelkkää sosiaalista osaamista.

Resilienteissä organisaatioissa tunnistetaan kolme keskeistä toimintatapaa:

1. Ihmistä arvostava johtaminen ja toimintakulttuuri Resilientissä organisaatiossa jokainen on organisaatiolleen tärkeä niin ihmisenä kuin ammattilaisena. Kaikki osallistuvat päätöksentekoon ja sen valmisteluun, toiminnan kehittämiseen ja yhteiseen oppimiseen. Resilientissä organisaatiossa huolehditaan, ettei mikään tieto ja osaaminen ole vain yhden ihmisen takana, jotta kriittiset toiminnot saadaan ylläpidettyä kaikissa tilanteissa. Toimintatapoina arvostetaan luovuutta, kaikkien osallistumista ja laadukasta päätöksentekoa. Kriiseissä toimitaan yhteistyössä innovatiivisesti ja sitoutuneesti ja osoitetaan empatiaa ja inhimillisyyttä muita kohtaan.

2. Yhteistyö Resilientissä organisaatiossa rakennetaan tietoisesti ja tavoitteellisesti hyvää yhteistyötä työyhteisöjen sisällä, eri työyksiköiden välillä ja verkostojen kanssa. Ihmiset tuntevat toisensa ja toistensa toimintatavat ja heidän välillään on keskinäistä luottamusta. Resilientit organisaatiot ovat aktiivisia verkostoissa ja rakentavat tavoitteellisesti luottamuksellisia yhteistyösuhteita. 

3. Ennakointi ja jatkuvuudenhallinta Resilientit organisaatiot ennakoivat sekä toimintaympäristönsä että oman toimintansa kehitystä. Tulevaisuuden ennakointiin osallistuu koko henkilöstö ja sitä tehdään yhdessä verkostojen kanssa. Resilientit organisaatiot panostavat myös riskienhallintaan tunnistamalla, välttämällä ja minimoimalla riskejä sekä harjoittelemalla poikkeustilanteita.

Resilienssiä voi ja kannattaa vahvistaa. Arjessa voimme lisätä resilienssiä huolehtimalla työn selkeästä perustehtävästä, rakenteista ja pelisäännöistä sekä vahvistamalla ammatillista vuorovaikutusta. Yhteisöllisesti toimivat organisaatiot ovat myös resilienttejä.

Anne Ylönen, TtM, työnohjaaja, kouluttaja
Lähteet:

Soili Poijula (2018): Resilienssi – muutoksen kohtaamisen taito
www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/resilientti-organisaatio, luettu 21.12.2022

Aiheeseen liittyvät ajankohtaiset koulutukset:
• Johtamisen koulutukset

© Anne Ylönen, Suomen Yhteisöakatemia Oy. Kaikki oikeudet blogissa kirjoitettuun materiaalin ovat kirjoittajalla ja Suomen Yhteisöakatemia Oy:llä.
Blogin materiaalia voidaan käyttää muissa sähköisissä ja painetuissa julkaisuissa, edellyttäen, että niissä mainitaan ”Copyright © Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy 2023” sekä lisätään linkki www.sya.fi