Kommunikaation ja ajattelun tyypilliset piirteet ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa voivat johtaa ristiriidan pahenemiseen huolimatta siitä, että kumpikaan osapuoli ei sellaista halua. Seuraava esimerkki on aviopuolisoiden välisestä keskustelusta tavallisena arki-iltana.

Väinö tulee olohuoneeseen, jossa ei näe ketään. Keittiöstä kuuluu ruuan valmistuksen ääniä, Televisio olohuoneessa on kovalla. Väinö hiljentää TV:n ja vaihtaa kanavaa, koska mainokset eivät häntä kiinnosta. Silloin Vieno-vaimo keittiöstä puuttuu tilanteeseen.

Vieno: Eikö täällä saa edes televisiota katsoa!
Väinö: Eihän täällä ole ketään sitä katsomassa!
Vieno: Panin sen kovalle, että tiedän, milloin Kauniit ja rohkeat alkaa.
Väinö: Mistä minä olisin sen tiennyt! Olisit sanonut, ennen kuin alat huutaa!
Vieno: Ethän sinä edes kysynyt.
Väinö: Miten olisin voinut kysyä, kun täällä ei ollut ketään. Olisit voinut sanoa etkä alkaa heti huutaa.
Vieno: Onko se huutamista, jos huomauttaa?
Väinö: No tuntui, että syytät minua siitä, että en anna sinun tehdä täällä mitään muutakaan.

Keskustelu sai nopeasti entistä kiihkeämpiä sävyjä, kun molemmat osapuolet tunsivat itsensä väärinymmärretyiksi ja loukatuiksi. Päädyttiin riitaan, jota kumpikaan ei halunnut. Kumpikin piti toista vastuussa riidan aloittamisesta.

Miksi näin kävi? Vienosta tuntui itsestään selvältä, ettei Väinö anna hänen katsoa ohjelmaa, koska vaihtoi kanavaa häneltä kysymättä. Vienon tulkintaa ruokki myös huoli siitä, ennättäisikö hän saada ruuan uuniin ennen odottamansa ohjelman alkua.

Väinö tulkitsi vaimonsa pitävän häntä diktaattorina, joka kieltää jopa television katsomisenkin. Väinöstä vaimon huomautus tuntui erittäin epäoikeudenmukaiselta ja loukkaavalta.

Olisiko jotain voitu tehdä toisin? Väinö oletti, ettei Vieno katso TV:tä keittiöstä, vaikka se oli kovalla ja vaihtoi siksi kanavaa. Väinö ei tiennyt olettavansa, koska asia oli hänelle itsestään selvä. Jos hän olisi havainnut olettavansa, hänellä olisi ollut vaihtoehto toiminnalleen. Väinö olisi voinut testata oletuksensa kysymällä Vienolta, miksi TV on niin kovalla, ennen kuin hiljensi sen ja vaihtoi kanavan. Silloin Vieno olisi voinut kertoa syyn eikä olisi todennäköisesti reagoinut kuten tapahtui.

Myös Vienolla olisi ollut mahdollisuus vaihtoehtoiseen toimintaan. Nyt hän tulkitsi Väinön TV:n hiljentämisen ja kanavan vaihdon haluksi estää häntä katsomasta mieliohjelmaansa. Se sai hänet ärsyyntymään ja reagoimaan. Jos Vieno olisi havainnut tulkitsevansa, hän olisi voinut kertoa odottavansa Kauniiden ja rohkeiden alkua ja kysyä, miksi Väinö hiljensi TV:n ja vaihtoi kanavan. Näin Vieno olisi saanut tietää Väinön toiminnan todellisen syyn ja huomata tulkinneensa väärin miehensä käyttäytymistä.

Tiivistäen voidaan todeta, että riitaan, jota kumpikaan ei halunnut, kantoivat kortensa kekoon niin Vieno kuin Väinökin, vaikkakin tiedostamattaan. Kumpikin näki vain toisen käyttäytymisen, josta teki oletuksensa ja tulkintansa –huomaamattaan.
Tarpeettomien ristiriitojen ja konfliktien ennalta ehkäisy ja rakentava ratkaiseminen lähtee oman ajattelutavan tunnistamisesta ja siitä seuraavan käyttäytymisen muuttumisesta eli oletusten ja tulkintojen testaamisesta.

Kari Murto

PS Mitä ajatuksia Vienon ja Väinön tarina sinussa herättää? Oletko itse kohdannut vastaavanlaisia tilanteita?

© Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy. Kaikki oikeudet blogissa kirjoitettuun materiaalin ovat kirjoittajalla ja Suomen Yhteisöakatemia Oy:llä.

Blogin materiaalia voidaan käyttää muissa sähköisissä ja painetuissa julkaisuissa, edellyttäen, että niissä mainitaan ”Copyright © Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy 2014” sekä lisätään linkki www.sya.fi