Onnettomuuspaikalle hälytetty pelastajaryhmä tekee parhaansa pelastaakseen hätään joutuneiden kansalaisten hengen joskus omaa henkeäänkin vaarantamalla. Nuo tilanteet ovat elämän ääritilanteita paitsi hädässä olevalle kansalaiselle niin myös pelastajalle. Ne uhkaavat olemassaoloamme. Ne saavat meidän henkeä säilyttävän toimintajärjestelmämme hälytystilaan. Varsinkin jos tilanne johtaa inhimilliseen murhenäytelmään, siitä jää tapahtumaan altistuneille vahingollisia muistijälkiä autonomisen hermojärjestelmämme muistipaikoille. Toisin sanoen voi tapahtua psyykkistä traumatisoitumista, psyykkistä kuormaa, joka syö hyvinvointiamme.
Kun on havaittu auttajienkin altistuvan psyykkiselle ylikuormitukselle erityisen rankoissa työtilanteissa, on havahduttu tarpeeseen tehdä jotain, jotta työkyky ja yleinen hyvinvointi voisivat pysyä hyvässä kunnossa.
Defusing -työskentely eli kuormittavan työtilanteen välitön psyykkinen purkaminen on oleellinen ensi vaiheen apu tuossa tilanteessa. Tilanteessa työskennellyt ryhmä käy ohjatusti yhdessä läpi juuri koettua rankkaa kokemusta. Tuo työskentely auttaa itse kutakin purkamaan koettua psyykkistä kuormaa. Se toimii myös ensiapuna mikäli käy ilmi, että tilanteen purkaminen edellyttää enemmän apua ja tukea.
Haluan seuraavassa kiinnittää erityistä huomiota defusing -työskentelyn yhteisölliseen merkitykseen.
Kaikki me haluamme tulla hyväksytyiksi meille tärkeissä viiteryhmissä. Tällaisia ovat ainakin perhe, ystävät ja työtoverit. Hyväksytyksi tulo on yksi tärkeimmistä inhimillisistä tarpeistamme. Hyväksytyksi tulo vahvistaa meidän hyvinvointiamme, toimintakykyämme ja turvallisuuden kokemistamme. Vastaavasti jos meille tärkeät ihmiset vetävät meiltä pois hyväksymisensä, elämämme voi kriisiytyä raskaasti.
Hyväksyminen voi olla ehdotonta tai ehdollista. Ehdotonta hyväksymistä pelkistetyimmillään edustaa ehkä äidin suhde pieneen lapseensa. Äidin hyväksyntä ei perustu lapsen suorituksiin tai käyttäytymiseen, vaan äiti hyväksyy lapsensa ehdoitta. Hän on valmis lähes mihin hyvänsä turvatakseen lapsensa turvallisuuden ja hyvinvoinnin.
Ehdollinen hyväksyntä perustuu suorituksiin. Esimerkiksi kun nuori pyrkii opiskelemaan ja osallistuu pääsykokeisiin ja saa hyväksytyn tuloksen, on kyse ehdollisesta hyväksytyksi tulemisesta. Opiskelemaan pyrkivä nuori ja tentaattori eivät todennäköisesti tunne toisiaan. Ainoa, mikä heitä tuossa vaiheessa yhdistää, on koepaperi eli pyrkijän suoritus.
Kun olemme töissä, olemme omalta osaltamme toteuttamassa työyksikkömme perustehtävää – siis suorittamassa. Meitä myös arvioidaan sen mukaan, kuinka hyvin onnistumme siinä eli perustehtävässämme. On siis kyse ehdollisesta hyväksytyksi tulemisesta. Se on perusta. Sen vuoksi käymme työssä.
Toisaalta työ vaatii yleensä yhteistyötä. Se edellyttää työyhteisön jäsenten halukkuutta toimia yhdessä. Tuloksellinen yhteistoiminta vahvistaa yhteisön/ryhmän myönteisiä tunnesiteitä, kun osallistujat kokevat yhdessä onnistuvansa perustehtävässä. Se on yksi perusta. Yhteisten kokemusten myötä jäsenet tulevat tutummaksi toisilleen. Keskinäinen luottamus kasvaa. Jäsenet kokevat ryhmän turvalliseksi. Jäsenet antavat ja saavat keskenään arvostusta. Näin yhteisön yhteenkuuluvuus lisääntyy.
On kyse sosiaalisen koheesion muodostumisesta. Vahva koheesio on kuin ”positiivinen liima”, joka vahvistaa ryhmän/yhteisön koossa pysymistä. Koheesion muodostumiseen yhteisössä vaikuttavat keskinäiset suhteet, yhteistyö tehtäviä suoritettaessa, ryhmässä koetut yhtenäisyys ja tunteet.
Hetkellisesti vahva sosiaalinen koheesio voi näyttäytyä vaikkapa jääkiekkojoukkueen käyttäytymisessä tiukassa matsissa maalin teon seurauksena. Koko joukkue ryntää kentälle täynnä tunnetta yhdeksi riemuitsevaksi kasaksi maalin tekijän ympärille (päälle). Se näkyy myös yksittäisen pelaajan heittäytymisenä kiekon eteen, kun vastustaja on laukaissut kovan lämärin kohti maalia. Hän on valmis ottamaan vastaan kivun pelastaakseen joukkueensa häviöltä.
Jos yhteisön koheesio ei ole vahva tai se on heikko, yhteisön jäsenet ovat epävarmoja siitä, tulevatko he yhteisön taholta hyväksytyksi. Meille on ominaista, että pyrimme varmistamaan hyväksytyksi tulemista sitä voimakkaammin mitä epävarmemmaksi tämän hyväksymisasian koemme. – Siirretään tämä ilmiö defusing -maailmaan. Jokainen haluaa olla pätevä, vahva ja menestyvä ammattilainen ja tulla sitä kautta yhteisön hyväksymäksi. Sitten tulee rankka työkeikka, jossa järkytyn tosi pahasti. Osoitanko heikkoutta ja menetänkö kasvoni, jos tunnustan kuinka voimakkaasti tuo tilanne minuun iski?
Toisaalta jos ryhmän koheesio on heikko, ryhmän jäsenen sitoutuminen perustehtävään voi rapautua eikä hän ole valmis panemaan parastaan.
Defusing työskentely on viime vuosina yleistynyt kiitettävästi. Silti kun olen vuosien ajan kouluttanut ihmisiä defusing ohjaajiksi, on käynyt ilmi, että suuri osa rankoista työtilanteista jää purkamatta. Toisaalta on olemassa tietoa siitä, että kun yhteisö uskaltautuu ja tottuu purkamaan yhdessä rajut työtilanteet, itse kukin uskaltaa olla enemmän oma itsensä eikä koe tarvetta ”esittää parempaa kuin on”. Tämä on edelleen omiaan kasvattamaan yhteenkuuluvuutta ja turvallisuutta – koheesiota.
Ehdoton hyväksyminen ja ehdollinen hyväksyminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Sanotaan, että menestyvä työyhteisö koostuu vahvasta ammatillisesti pätevästä ryhmästä, jossa vallitsee vahva yhteenkuuluvuus. Ryhmän jäsenet kokevat tulevansa aidosti hyväksytyiksi sekä ammattilaisina että persoonina.
Vielä esimerkki pelikentältä. Jalkapallomatsi huipentuu joskus ns. rangaistuslaukauskisaan. Jossain vaiheessa meidän joukkueen voitto tai tappio riippuu siitä, onnistunko laukaisemaan maalin vai mokaanko. Aina ei voi onnistua. Laukaisin ohi! Maailmani romahtaa. Hetken kuluttua tajuan, että pari pelikaveria on tullut ja laittanut kätensä ympärilleni. He tulivat lohduttamaan – vaikka epäonnistuin perustehtävässäni! Yhdessä joukkue iloitsee onnistumisista ja yhdessä se suree tappioita.
Defusing-työskentely voi olla yksi mahdollisuus ryhmän sosiaalisen koheesion vahvistumiseen, vaikka tapaamisen tehtävänä on auttaa toipumaan järkyttävästä työkokemuksesta. Keskinäinen hyväksyntä ja arvostus joutuvat erityisesti testiin silloin, kun kaikki ei mene niin kuin Strömsöössä.
Aleksender Dumas vanhempi kuvasi muskettisoturien seikkailuja 1600-luvun Ranskassa. He olivat uskollisia kuninkaalleen Ludvik XIII:lle, joka ikävä kyllä oli heikko hallitsija. Hän joutui kuninkaaksi jo 9-vuotiaana isänsä Henrik IV kuoltua vuonna 1610. Niinpä kardinaali Richelieu, eräänlainen pääministeri, otti lujan otteen vallasta tukenaan hänelle uskollinen sotilaskaarti. Tämä kuninkaan ja kardinaalin välinen jännite loi yhden alustan yhteenotoille ja seikkailuille. Yksi muskettisoturien tunnuslauseista oli ”yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta”.
Halusin nostaa näkyviin tuon lauseen, kun mietin rankassa työtehtävässä yhdessä ponnistelevaa ryhmää. Tuo lause oli tullut sotureille todeksi monien yhdessä koettujen rankkojen tilanteiden myötä, joissa epäonnistuminen olisi yleensä merkinnyt kuolemaa. Tämän päivän ”soturien” työssä kyse voi olla kansalaisen, potilaan, asiakkaan tai myös työntekijän omasta hengestä järkyttävän tapahtuman yhteydessä.
Välittömän purkamisen eli defusing-työskentelyn perusajatuksenahan on erityisen rankassa tilanteessa työskennelleiden työntekijöiden henkisen kuormituksen purkaminen ja siten mm. työkyvyn turvaaminen jatkossa. Siis joko tilanne sinänsä tai työskentely siinä voivat muodostua työntekijöille järkyttäviksi, mikä mm. voi ratkaisevasti heikentää toimintakykyä tilanteessa.
Lähtökohtana on siis erityisen rankka työtehtävä. Katsotaan asiaa kolmen vaihtoehdon kautta. Ensiksikin tilanne voi olla niin massiivisen ylivoimainen, ettei onnistumiseen ole mitään realistisia mahdollisuuksia. Myös vahinkojen rajaaminen voi olla erittäin vaikeata, vaikka kaikki toimisivat taitavasti. Tällaisen tilanteen yhteydessä työntekijät joutuvat altistumaan syntyneille tuhoille ja inhimillisille tragedioille. Toisaalta he eivät tällaisessa tilanteessa juurikaan joudu arvostelun kohteeksi, koska onnistumisen mahdollisuutta ei ollut.
Toiseksi erityisen rankka tilanne saattaa vaatia korkeatasoista osaamista. Työntekijäryhmä voi huonossa tapauksessa epäonnistua siksi, ettei riittävää osaamista siinä tilanteessa ollut. Voi olla myös kyse yksittäisen työntekijän osaamisvajeesta tai hetkellisestä toimintakyvyn alenemisesta. Voi myös olla kyse yhteispelin epäonnistumisesta. Tiukassa paikassa ”vaaravyöhykkeessä” ovat erityisesti noviisit eli henkilöt, jotka ovat uransa alussa ilman pitkää kokemusta ja joilla ei ole vielä ollut mahdollisuutta soveltaa tietojaan käytännön taidoiksi.
Kolmanneksi työtilanne saattaa olla jollekin työntekijälle jostain syystä erityisen järkyttävä, vaikka sama tilanne ei muissa aiheuttaisi merkittävää häiriötä. Tästä syystä henkilö kokee tilanteen niin ahdistavana tai vaikeana, että toimintakyky häiriytyy. Taustalla voi olla aikaisempi samantyyppinen psyykkisesti traumaattiseksi muodostunut tapahtuma, jota henkilö ei vielä ollut onnistunut purkamaan. Tämän päivän rankka tapahtuma saattaa laukaista häiritsevän traumamuiston tai sen osia ja häiritä toimintakykyä käsillä olevassa tilanteessa. Työkaverit saattavat esimerkiksi hämmästyä, kun yksi ryhmän jäsen ”romahtaa” tilanteessa, jota muut eivät kokeneet erityisen rankaksi.
Jokainen murtuu, kun kuorma tulee liian suureksi. Työssä voidaan joutua sietokyvyn äärirajoille. Koettu kuormitus ja myös sietokyvyn rajat ovat yksilöllisiä. Siis vaikka työryhmä altistuu juuri samalle yhteiselle rankalle tapahtumalle, kokemuksena se on jokaiselle yksilöllinen johtuen mm. itse kunkin omasta kokemushistoriasta.
Defusing on ryhmämuotoinen työskentelymenetelmä. Purkamaan tuleva työporukka on juuri muutama tunti sitten yhdessä altistunut samanlaiselle tapahtumalle. Minusta tuntuisi todella oudolta, jos heitä alettaisiin ”hoitaa” jokaista erikseen yksitellen. Vielä oudommalta tuntuisi, jos heidät jätettäisiin selviytymään kukin itsekseen niin kuin parhaaksi näkevät. Liian moni on uupunut vuosikymmenien aikana kasautuneen kuorman alla.
Kuten sanottu, asiantunteva defusing työskentely tukee niin yksittäisten työntekijöiden kuin koko työyhteisönkin hyvinvointia.
Aiheeseen liittyvät ajankohtaiset koulutukset
• Defusing-ohjaajakoulutus
© Jukka Jylhä, Suomen Yhteisöakatemia Oy. Kaikki oikeudet blogissa kirjoitettuun materiaalin ovat kirjoittajalla ja Suomen Yhteisöakatemia Oy:llä.
Blogin materiaalia voidaan käyttää muissa sähköisissä ja painetuissa julkaisuissa, edellyttäen, että niissä mainitaan ”Copyright © Jukka Jylhä, Suomen Yhteisöakatemia Oy 2021” sekä lisätään linkki www.sya.fi
Kommentoi aihetta...