Ihminen on laumaeläin, ja lauman toimintaa säätelee sen dynamiikka.

Ryhmädynamiikka on laaja käsite, mikä sisältää ryhmän kommunikaatioprosessit ja vuorovaikutusmallit mukaan lukien ihmisten välisen vetovoiman. Lisäksi ryhmädynamiikan määrittelyyn kuuluu sosiaalinen liittyminen ja vaikutus, normit, roolit, status, valta ja sen käyttö sekä ryhmäkulttuuri. Tässä artikkelissa käydään lyhyesti lävitse roolin käsitettä.

Ryhmäilmiöiden ja vuorovaikutuksen ymmärtämisessä on roolin käsitteestä apua (Niemistö, 2007). Yleisesti ottaen rooliteorian perusoletuksista ollaan pitkälti samaa mieltä. Biddle (1989) määrittelee roolit käyttäytymiskaavoiksi tietyissä tilanteissa, ne ovat liitettävissä yhteisen identiteetin omaavaan joukkoon, odotusten perusteella tiedostettavissa olevia suhteellisen säilyviä malleja, jotka tulee oppia, jotta sosiaalistuminen ympäröivään maailmaan olisi mahdollista.. Niemistön (2007) mukaan Williams on tutkinut Morenon rooliteoriaa ja määrittänyt sen pohjalta roolin osatekijöiksi tilanteen, uskomukset, käyttäytymisen, tunteen sekä seuraukset. George H. Mead on teksteissään käsitellyt myös roolin käsitettä. Hänen mukaansa roolin ottaminen on sosialisaatioon ja itsen kehitykseen kuuluva prosessi, jossa ihmisen minuus ja identiteetti syntyvät aina suhteessa muihin ihmisiin. Ihminen, joka ei kehitä taitojaan ottaa erilaisia rooleja, on sosiaalisesti kykenemätön liittymään muihin ja kykenemätön aitoon dialogiin. Sosiaalisen elämän kannalta tärkeimmät roolit syntyvät vuorovaikutuksessa. Nämä voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: proaktiivisiin, itsestä lähteviin rooleihin ja reaktiivisiin, jotka ovat vastauksia muiden rooliodotuksiin.

Ryhmässä esiintyvistä rooleista on myös muodostettu monia erilaisia luetteloita. Luettelot ovat eripituisia ja termistö on vaihtelevaa esittäjästä riippuen. Osa näistä rooleista voidaan kuitenkin suhteellisen yksinkertaisesti yhdistää Yalomin (1995) teoriaan. Kertoessaan omista vaikeista kokemuksista henkilö on toisaalta informaation antaja ja esimerkiksi tunteiden ilmaisija. Yalomin mukaan hän silloin avautuu ja kokee katarsista. Ryhmän esittäessä palautetta kyseiselle henkilölle, se saattaa esimerkiksi vahvistaa avautujan kokemusta omalla samanlaisella kokemuksellaan (asiantuntija / positiivisen palautteen antaja/ rohkaisija) ja tarjota mahdollisesti uuden näkökulman esitettyyn asiaan (aloitteentekijä). Näin ongelma tai asia saa universaalista kokemuspohjaa, muut voivat kokea auttavansa toista ryhmäläistä (altruismi) vaikkapa hyödyllisten selitysten muodossa (ohjaus). Samalla itsestään kertonut ryhmäläinen voi kokea hyväksyntää ja yhteenkuuluvuutta.

Ryhmäroolit voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan: 1) ryhmän toimintaa eteenpäin vievät roolit 2) ryhmän toimintaa helpottavat roolit ja 3) ryhmän toimintaa heikentävät roolit.

Kohtaan yksi voidaan nimetä sellaisia rooleja kuten aloitteentekijä, tietojen etsijä, asiantuntija, informaattori, yhteenvetojen tekijä, rakentava kriitikko, täsmentäjä ja muistiinmerkitsijä. Toimintaa helpottaviksi rooleiksi voidaan puolestaan nimetä vaikkapa rohkaisija, positiivisen palautteen antaja, tunteiden tai normien ilmaisija, sovittelija ja jännityksen laukaisija. Toimintaa heikentävinä rooleina voidaan nähdä esimerkiksi väittelijä, kilpailija, klikkiytyjä, hiustenhalkoja, repivä kriitikko, huomion tavoittelija ja vetäytyjä. Ryhmissä havaitaan myös erilaisia rooliristiriitoja. Nämä voivat johtua muun muassa siitä, että kaksi tai useampi henkilö odottaa kolmannelta henkilöltä eri asioita. On myös mahdollista, että jokin ryhmän jäsen viestii eri rooliodotuksia eri aikoina tietylle toiselle ryhmän jäsenelle. On myös mahdollista, että ryhmän jäsen kuuluu useisiin ryhmiin tai tekee useita tehtäviä yhtä aikaa. Rooliristiriidat aiheuttavat stressiä, tyytymättömyyttä ja motivaation katoamista ryhmässä.

Usein roolit jäävät sanattomiksi sopimuksiksi, joita yhtäältä taustasta johtuen noudatetaan, mutta joita toisaalta eri henkilöiltä odotetaan. Joskus joitain rooleja pidetään yllä ryhmän tavoitteiden saavuttamiseksi, vaikka ne saattaisivat joistakuista tuntua hämmentäviltä ja jopa epäsopivilta. Esimerkkejä tästä löytyy helposti esimerkiksi politiikasta.

Rooli on merkittävä, mutta vain yksi tekijä, mikä vaikuttaa ryhmädynamiikassa. Jos unohdetaan muut ryhmään vaikuttavat voimat tai vaikkapa populismi, mikä aina on läsnä politiikassa, pelkän roolin perusteella olisi toki helppoa äänestää jotain toista ehdokasta tai puoluetta. Kun keitokseen lisätään tunteet, valta, oppikokemukset, kulttuuri, normit, asenteet jne., tilanne muuttuu huomattavasti. Siksi ryhmät ja yhteisöt ovat monenkirjavien tilanteiden edessä.

Ja kun ihminen on laumaeläin. Syntymästä kuolemaan.

Aiheeseen liittyvät ajankohtaiset koulutukset:
– Ryhmädynamiikka -koulutus
– YhteisöAkatemian yhteisöhoidon koulutukset

Jukka Honka

© Jukka Honka, Suomen Yhteisöakatemia Oy. Kaikki oikeudet blogissa kirjoitettuun materiaalin ovat kirjoittajalla ja Suomen Yhteisöakatemia Oy:llä.

Blogin materiaalia voidaan käyttää muissa sähköisissä ja painetuissa julkaisuissa, edellyttäen, että niissä mainitaan ”Copyright © Jukka Honka, Suomen Yhteisöakatemia Oy 2017” sekä lisätään linkki www.sya.fi