Kenraali Stanley McChrystal toimi Yhdysvaltain Afganistanin –joukkojen ja Irakin erikoisoperaatioiden komentajana vuosina 2003-2010. Kokemustensa pohjalta hän uudisti taisteluorganisaatiota jäykästä ja hierarkkisesta tiimiorganisaatioksi. Ylhäältä lähtevää kontrollia ja päätösvaltaa lisättiin yksittäisille tiimeille ja tiimien välistä tiedonkulkua parannettiin. McChrystalin kokemuksistaan kirjoittaman kirjan Team of Teams pohjalta toimittaja Tanja Vasama on tehnyt McChrystalin haastattelu Helsingin Sanomiin (5.2.2017).
Haastattelussa McChrystal kertoi muutoksen alkaneen huonoista kokemuksista Irakin erikoisoperaation taisteluissa al-Gaidaa vastaan. Al-Gaidan sissiryhmien strategia perustui itsenäisten sissiryhmien toimintaan, joka yllätti toistuvasti ennustamattomuudellaan ja tehokkuudellaan ylhäältä johdetut erikoisoperaatioiden taistelijat. Tilanteen korjaamiseksi McChrystal loi mahdollisimman itsenäisten ja tehokkaasti keskenään kommunikoivien tiimien verkostomaisen organisaation.

Eliittiryhmien keskinäinestä kilpailusta ja tietojen salaamisesta siirryttiin avoimeen ja mahdollisimman laajaan tiedottamiseen. ”Tietoa piti jakaa siihen pisteeseen, että viestijä joutui miettimään, onko se enää oikein ja laillista. Komentaja viesti asioista videoyhteyden kautta joukoilleen ja Yhdysvaltain suurlähetystöille joka päivä jopa kahden tunnin ajan.” Keskinäistä yhteistyötä vahvistettiin lisäksi vaihto-ohjelmalla, jossa sotilaita lähetettiin heille vieraisiin tiimeihin.

Päätöksenteko vietiin mahdollisimman alhaalle hierarkiassa. Virheiden tekemistä ei pelätty, niihin jopa kannustettiin, koska niistä voitiin oppia. Miksi ylläkuvatut kenraali McChrystalin toimet sitten hämmästyttivät? Ensinnäkin siksi, että ne oli toteutettu armeijan organisaatiossa ja sodankäynnin olosuhteissa. Toiseksi siksi, että ne toimivat kovana testinä modernin organisaation johtamisen ja kehittämisen opeille, joita mm. Chris Argyris kollegoineen on kuvannut toiminnan teoriassaan ja itsekin kirjassani Prosessin johtaminen.

Kenraali McCrystalin armeijan organisaatiossa toteuttamalle johtamisstrategialle olisi käyttöä
Suomessakin ihan yliopistotasollakin. Esimerkkinä Helsingin yliopiston tilanne vajaa kymmenen vuotta sitten.

Yliopiston tehtäviin kuuluu opetus, tutkimus, uuden tiedon tuottaminen ja levittäminen. Kuinka Helsingin yliopisto sitten sovelsi uutta tietoa omassa toiminnassaan? Kansainvälisistä asiantuntijoista koottu asiantuntijaryhmä teki asiasta selvityksen. Yliopistolla oli päätetty, ettei tätä selvitystä julkaista, mutta sitä oli päätetty kuitenkin esitellä. Raportin tärkeimpiä opetuksia oli selvitysryhmän mukaan se, että ylhäältä alaspäin tapahtuva johtaminen harvoin toimi. Monet kuulluista ja vastanneista yliopiston jäsenistä olivat kokeneet tällaisen toiminnan johtaneen ongelmiin alemmilla tasoilla. Selvityksen mukaan vain viisi prosenttia suhtautui myönteisesti yliopistossa tehtyihin muutoksiin. Hallinnon keskittäminen ja heikko viestintä olivat herättäneet laajaa epäluottamusta johtoa kohtaan. (HS 26.10.17)

Yliopiston rehtori Jukka Kola kertoi, että tulevina vuosina yliopistossa keskitytään yhteisöllisyyden rakentamiseen. Alku ei ainakaan näyttänyt lupaavalta. Kun viestintä oli todettu heikoksi, päätti yliopiston johto salata ongelmat esiin nostaneen raportin. Rehtorin aloittaman kaikille avoimen internet keskustelufoorumin toiminnassakin näytti olevan parantamisen varaa ainakin Helsingin Sanomissa (2.11.17) kirjoittaneen opiskelijan kokemuksen mukaan. Kun hän oli tuonut keskustelufoorumilla esiin opiskelijoiden huolia opintojen järjestämisestä ja yliopiston silloisesta tilasta, vastaukseksi hän sai kiitokset hyvistä kysymyksistä.

En tiedä mitä rehtori Kola tai yliopiston johto yhteisöllisyydellä ymmärsivät, mutta julkisuuteen tulleet merkit ja näytöt sen toteuttamisesta eivät vakuuttaneet. Toteutettu strategia oli varsin omaperäinen: aluksi luodaan ja vahvistetaan hierarkkisia rakenteita, luodaan suuria organisatorisia ongelmia ylhäältä alaspäin tapahtuvalla johtamisella, eikä julkaista näitä ongelmia selvittäneen asiantuntijaryhmän raporttia puhumattakaan, että otettaisiin huomioon alhaaltapäin, henkilöstöltä ja opiskelijoilta tulevaa kritiikkiä.

Siitä, mikä tilanne Helsingin yliopistossa on tänä päivänä, minulla ei valitettavasti ole tietoa.

Kari Murto

Aiheeseen liittyvät ajankohtaiset koulutukset:
• Kohti toimivaa yhteisöä
• Avaimet yhteisölliseen johtamiseen

© Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy. Kaikki oikeudet blogissa kirjoitettuun materiaalin ovat kirjoittajalla ja Suomen Yhteisöakatemia Oy:llä.Blogin materiaalia voidaan käyttää muissa sähköisissä ja painetuissa julkaisuissa, edellyttäen, että niissä mainitaan ”Copyright © Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy 2024” sekä lisätään linkki www.sya.fi