Kävin lokakuussa 2013 tutustumassa kahteen belgialaiseen terapeuttiseen yhteisöön: avopalvelukeskukseen Villa Voortmaniin ja DeKiemin portaittaiseen päihteiden käyttäjien kuntoutusohjelmaan.

Villa Voortman on matalan kynnyksen keskus moniongelmaisille asiakkaille, joilla  on päihderiippuvuuden ja useimmiten vakavien mielenterveysongelmien lisäksi asunnottomuutta, työttömyyttä ja rikollisuutta. Matala kynnys tarkoittaa sitä, että ihmiset, joiden on vaikeaa saada apua muiden virallisten auttamisjärjestelmien kuten psykiatrisen tai päihdehoidon kautta, voivat tulla Villa Voortmaniin.

Villa Voortman sijaitsee Gentissä.  Keskuksessa on kaksi palkattua työntekijää. Esimiehenä toimii  psykologi ja psykoterapeutti Dirk ja ohjaajana  Johan.  Keskus on auki arkisin klo 9-17. Se on avoin kaikille kävijöille, jotka noudattavat yhteisön kahta perussääntöä: päihteiden vaikutuksen alaisena ei voi tulla eikä turvautua väkivaltaan.  Kävijämäärä vaihtelee päivittäin noin kolmestakymmenestä neljäänkymmeneen.

Villa Voortman sijaitsee vanhassa, pienehkössä kerrostalossa, jossa on runsaasti tiloja 3 kerroksessa.
Tilat palvelevat hyvin yhteisön perustehtävää: ne mahdollistavat ryhmätoimintaa ja tarjoavat rauhallisia paikkoja yksin ololle ja parikeskusteluille. Yhteisössä asiakas voi käydä suihkussa, pestä vaatteensa, syödä lounaan kahdella – kolmella eurolla ja saada kahvia ja teetä maksutta.

Toiminta lähtee kävijöiden tarpeista ja aloitteista. Pysyvää ohjelmaa on minimaalisesti, vain yhteisökokoukset ja lounas, jonka asiakkaat valmistavat ja tarjoilevat. Kaiken muun kävijät suunnittelevat yhdessä henkilöstön ja yhteisössä harjoittelevien opiskelijoiden kanssa.

Kun uusi asiakas kysyy keskuksen ohjelmaa, esimiehenä toimivan Dirkin vastaus kertoo asian ytimen: ”Sinä olet ohjelma”. ” Mitä sinä haluat? Mikä on sinun projektisi?” Jos asiakkaan ensimmäinen toive on esimerkiksi saada asunto, silloin lähdetään siitä välittömästi ja konkreetisti.

Asiakkaat olivat suunnitelleet ja toteuttavat tällä hetkellä mm. seuraavia aktiviteetteja:
Yksi asiakkaista ohjaa perjantaisin Filosofista keskusteluryhmää. Elokuvaryhmä kokoontuu keskiviikkoisin, johon asiakkaat valitsevat elokuvan ja josta he keskustelevat. Vierailuviikollani he katsoivat elokuvan Yksi lensi yli käen pesän.  Teatteriproduktioon asiakkaat ideoivat aivoriihessä aiheet ja osallistuvat valmisteluun alan opiskelijan

avustuksella. Ensi-ilta on marraskuussa. Kulttuurimatkoja tehdään, esimerkiksi vierailuviikollani museokäynti Brysselissä. Edellisten lisäksi on taideryhmiä ja musiikkiryhmiä, joissa asiakkaina olevat alan ammattilaiset toimivat ohjaajina ja opettajina.

Kaikki osallistuminen on vapaaehtoista. Jos jonakin päivänä asiakas haluaa vain olla tekemättä mitään, se on hyväksyttävää. Jos haluaa keskustella Dirkin, Johanin tai jonkin toisen asiakkaan kanssa kahden kesken, se järjestyy esittämällä toiveen. Mitään erillisiä vastaanottoaikoja ei ole.

Minuun tekivät vaikutuksen erityisesti seuraavat asiat:

1. Lämmin, hyväksyvä ja huolehtiva ilmapiiri. Asiakkaat tervehtivät toisiaan poskisuudelmin tullessaan yhteisöön. Tunsin itseni tervetulleeksi ensimmäisestä minuutista alkaen. Ilmapiiristä kertoo se, että asiakkaat jotka eivät ole sitoutuneet mihinkään viralliseen psykiatriseen, päihdehuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon systeemeihin, tulevat ja osallistuvat vapaaehtoisesti ja tiiviisti yhteisön toimintaan.

2. Johtaminen. Yhteisön johtaminen perinteisessä mielessä on lähes näkymätöntä! Vain yhteisökokouksen ohjaamisessa esimiehenä toimiva Dirk toimi näkyvässä johtajan roolissa, mutta herkkänä rekisteröimään kaikki läsnäolijat ja heidän puheenvuoronsa. Muuten hän huolehti kävijöistä ja asioiden sujumisesta taustalla, aktiivisesti ja pehmeästi yhteisön elämää tukien ja järjestellen. Erinomainen roolimalli tasavertaisesta ja toista ihmistä kunnioittavasta kohtaamisesta.

3. Vierailijan ohjelma. Mitään erillistä tutustuttamisohjelmaa ei ollut. Osallistuin yhteisön elämään asiakkaiden mukana keskustellen, vapaamuotoisesti ja kokouksissa. Asiakkaat ja opiskelijat olivat erittäin aktiivisia keskustelijoita, kysyivät ja olivat avoimia minun kysymyksilleni. Harjoittelussa olevat opiskelijat olivat koko ajan läsnä yhteisön virrassa osallistuen keskusteluihin asiakkaiden ja minun kanssani. Keskustelu kulki vapaasti, keskustelukumppanit vaihtuivat tilanteesta toiseen, mutta se tapa, millä yhteisössä keskusteltiin oli avoimuudessaan, syvällisyydessään ja koskettavuudessaan vaikuttavaa. Tämä erilainen vierailijan ohjelma oli yksi antoisimmista ja opettavaisimmista, mitä olen koskaan kokenut.

Aiheeseen liittyvät ajankohtaiset koulutukset:
– Yhteisöhoidon 2-vuotinen koulutus
– Kohti toimivaa yhteisöä
– YhteisöAkatemian yhteisöhoidon koulutukset

Kari Murto

P.S. DeKiemiin palaan myöhemmin blogissani.

© Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy. Kaikki oikeudet blogissa kirjoitettuun materiaalin ovat kirjoittajalla ja Suomen Yhteisöakatemia Oy:llä.

Blogin materiaalia voidaan käyttää muissa sähköisissä ja painetuissa julkaisuissa, edellyttäen, että niissä mainitaan ”Copyright © Kari Murto, Suomen Yhteisöakatemia Oy 2013” sekä lisätään linkki www.sya.fi